Mikä on tietokoneverkko ja mihin sitä tarvitaan
Tietokoneverkko on tietokoneiden välillä muodostuva verkko. Tietokoneet voivat olla yhdistettyinä toisiinsa joko kaapelilla, esim. kupari- tai valokuitukaapelilla, tai ilman -esim. radioaalloilla tai infrapunavalolla. Tämän verkon avulla tietokoneet voivat jakaa digitaalista informaatiota ja resursseja keskenään.
Tietokoneverkkoa tarvitaan mm. laiteresurssien, datan eli tietosisällön, ja sovelluksien jakamiseen. Sitä tarvitaan myös yhteydenpitoon, esimerkiksi sähköpostilla, ja työasemien hallintaan ja ylläpitoon.
Mikä on tietoverkko, eli information network
Tietoverkko on kokonaisuus, joka muodostuu tiedonsiirtoverkosta ja siihen kytketyistä atk-laitteista ja ohjelmista. Se välittää informaatiota "muuten kuin tavanomaisena puhelinliikenteenä sekä tarjoaa tiedonsiirtoon liittyviä palveluita". [1] Tietoverkkoa voidaan myös ajatella tietokoneiden ja niiden välisten tiedonsiirtoyhteyksien yhdistelmää, johon kuuluvat myös tiedonsiirtoyhteyksien avulla tarjottavat palvelut.
Tietoverkkojen perinteinen lajittelu
Tietoverkot voidaan jakaa neljään alueeseen: lähiverkot, alueverkot, etäverkot, ja globaaliverkot.
Lähiverkko, eli LAN (Local Area Network), on organisaation käytössä oleva sisäinen dataverkko, jota käytetään rakennuksessa tai rakennusryhmässä. Verkon rakentaja, käyttäjä ja ylläpitäjä ovat usein samassa organisaatiossa.
Alueverkko, eli MAN (Metropolitan Area Network), on kaupunki- tai kampusalueen dataverkko, joka yhdistää lähiverkkoja nopeasti. Yksityisissä kampusverkoissa sen käyttäjä ja ylläpitäjä ovat samassa organisaatiossa, mutta julkisten alueverkkojen rakentaja ja ylläpitäjä, eli palveluntarjoaja, ovat osa eri organisaatiota kuin käyttäjä.
Etäverkko, eli WAN (Wide Area Network), on maanlaajuinen tai kansainvälinen verkkopalvelu, jonka tarjoaa julkiset teleoperaattorit. Tämä verkko käyttää samaa perusverkkoa kuin puhelinliikenne.
Globaaliverkko, eli GAN (Global Area Network), on organisaation sisäinen lähiverkkojen kokonaisuus, joka on yhdistetty kaupunki- ja etäverkkoratkaisuilla. GAN on läpinäkyvä käyttäjän kannalta, mikä tarkoittaa, että käyttäjä saa samat palvelut sekä läheisestä että etäisestä kohteesta.
Kaistanleveys (bandwidth)
Kaistanleveydellä tarkoitetaan informaation määrää, joka on siirtynyt paikasta toiseen tietyssä ajassa. Sen yksikkö on bps (bits per second/bittiä sekunnissa), ja kaistanleveyttä voidaan verrata esim. putken paksuuteen tai tien leveyteen, eli ”mitä paksumpi putki tai mitä useampi liikennekaista, sen parempi on välityskyky” [1].
- Bittiä sekunnissa = bps
- Kilobittiä sekunnissa = kbps (1000 bps)
- Megabittiä sekunnisa = Mbps (1 000 000 bps)
- Gigabittiä sekunnissa = Gbps (1 000 000 000 bps)
Johdanto lähiverkkoihin
Lähiverkon määrittely
Lähiverkko on dataverkko, joka yhdistää tietokoneita ja siihen yhdistettyjä oheislaitteita. Tässä dataverkossa binääristä dataa siirretään tietokoneiden välillä. Lähiverkon yhteyden toiminta ja sanomat on määriteltävä yksikäsitteisesti ja tarkasta, koska verkon päätelaitteet ovat tietokoneita.
Lähiverkko kattaa vain rajoitetun alueen, esim. rakennuksen tai tehdasalueen, ja tavalliset lähiverkkototeutukset rajoittavat ääripisteiden välisen suurimman etäisyyden muutamaan kilometriin. Kauempana sijaitsevat lähiverkot voidaan liittää yhteen etäverkkoyhteyksillä, jotka käyttävät teleoperaattoreiden datasiirtopalveluita.
Lähiverkko koostuu yleensä tietokoneista, verkkokorteista, verkkomediasta, verkkoliikenteen ohjauslaitteista, ja oheislaitteista. Se on suunniteltu toimimaan rajatulla maantieteellisellä alueella ja tarjoamaan useille käyttäjille pääsy nopeaan mediaan, eli siirtotiehen. Lähiverkko on suunniteltu tarjoamaan myös jatkuva yhteys paikallisiin palveluihin, ja yhdistämään fyysisesti erillisiä laitteita keskenään.
Etäverkkoratkaisuihin verrattuna, lähiverkon tiedonsiirtonopeus on suuri (10-100 Mbit/s), ja nopeuden nostamisesta ei aiheudu liikennöintimaksuja, vaan se on kertaluonteinen investointikustannus.
Lähiverkon toteutus on yleensä jaetun median verkko, jolloin asemat on yhdistetty samaan siirtomediaan, ja yhden aseman lähetys kuuluu kaikille samassa verkon osassa oleville asemille. Kohdeasema tunnistetaan sanomaan sisältyvästä osoitteesta. Koska jaetun median verkossa tietoturva perustuu hyvään tahtoon, on lähiverkko vain yhden organisaation käytössä.
Lähiverkon määrittelyä ei voida tehdä enää täsmällisesti. Yksi syy tähän on lähiverkkoratkaisujen muuttuminen: käytetään kytkentäisiä lähiverkkotekniikoita, jolloin joka pääteleitteelle annetaan oma yhteys kytkimeen, ja kytkin välittää datapaketit vain vastaanottajalle. Muita syitä ovat mm. verkon käyttötapojen muuttuminen ja se, että samaa yhtenäisverkkotekniikkaa voidaan käyttää niin lähi- että etäverkoissa.
Lähiverkon palvelut
Perinteiset lähiverkot on suunniteltu pääasiassa tiedostojen ja oheislaitteiden, esim. tulostimien, yhteiskäyttöä varten. Pienissä organisaatioissa lähiverkko on usein vertaisverkko, jossa kaikki verkon tietokoneet voivat jakaa hakemistojaan sekä oheislaitteitaan, kun taas suuremmissa organisaatioissa käytetään resurssien jakamiseen erikoistuneita palvelimia.
Keskeisenä tehtävänään on lähiverkon tarjota käyttäjilleen resurssien jako, sanomavälitys-, ja yhteyspalveluita. Esimerkiksi tiedostopalvelimet ylläpitävät jaettuja hakemistoja ja tulostuspalvelin ylläpitää yhteisen tulostimen käytössä tarvittavaa tulostusjonoa. Peruspalveluihin kuuluvat myös nimi- ja verkonselauspalvelut.
Lähteet
- Tietoliikenteen perusteet kurssimateriaali, Esa Niiranen [1]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti